fbpx

Otsikon kysymys on monen tekstinsä kanssa pähkäilevän tai yhtä lailla vaikkapa viestintänsä kanssa kipuilevan organisaation mielen päällä. Sinällään teema ei liity eettiseen palvelumuotoiluun tai vastuullisuuteen, mutta ajattelin tarjota aihepiiriin näkemykseni, kun se niin usein tulee kuitenkin vastaan. Jo vuosikymmenet aktiivista kirjoitustyötä tehneenä koen tiettyä varmuutta kantaa korteni kekoon tämän ikiaikaisen kysymyksen pohtimisessa. Vastaukseni on myös yksinkertaisempi kuin moni kenties saattaisi odottaa.

Heti alkuun on kuitenkin kumottava kaksi kiinnostavaa kirjoittamista koskevaa yleistä harhaluuloa.

Ensinnäkin usein ajatellaan, että kirjoittaakseen kiinnostavasti täytyy olla jotenkin erityisen kiinnostava ihminen, omata vaikkapa jotenkin erityislaatuinen elämä, tai että aiheen ainakin tulisi olla poikkeuksellisen kiinnostava, tai edes käsittelyn jollakin tapaa lukijalle hyödyllinen.

Maailmahan on täynnä tekstejä ja muuta sisältöä, kuka sinun tekstejäsi nyt jaksaisi lukea?

Tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa. On totta, että ilmeisen kiinnostavat, tai ainakin lukijalle hyödylliset tekstit, saattavat saada etumatkaa kiinnostavuuskilpailussa, mutta yhtä lailla voi olla, että tällainen kiinnostavuus kääntyy jopa itseään vastaan. Kannattaa ajatella esimerkiksi niin, että jos kiinnostavat elämät olisivat aina automaattisen kiinnostavia, niin kirjakauppojen elämäkerrat kansoittaisivat myydyimpien kirjojen listan kerta toisensa jälkeen. Näinhän ei kuitenkaan käy.

Päinvastoin listoilta voi löytyä, ainakin aika ajoin, mitä merkillisimpiä kirjoja. Se kummallinen japanilainen kirja, jossa kiivetään vuorelle ja jossa ei oikeastaan tapahdu mitään ja joka ei ole edes kaunokirjallisesti niin kovin kummoinen tuotos – se voikin olla joulun 2020 myyntiyllättäjä.

Tai jos laajennetaan samassa hengessä kirjamaailman ulkopuolelle, niin ei tarvitse kuin ajatella YouTuben ihmeellistä vaihtoehtotodellisuutta, josta löytyy mitä kummallisimpia videoita – joilla on kuitenkin vankkumaton yleisönsä, vaikka ennalta-ajatellen tätä ei olisi kukaan osannut ennakoida.

Me ihmiset olemme niin kovin leikkisiä ja yllätyksellisiä. Aivan kuten kissat, jotka päättävät leikkiä – ei sillä uudella lelulla, vaan pahvilaatikolla, josta lelu kuoriutui.

Toisekseen tyypillinen myytti tällä saralla on se, että tulisi osata kirjoittaa kovin kiinnostavasti ja tyylikkäästi. On totta, että esimerkiksi kirjoitusvirheitä vilisevää tekstiä ei jaksa lukea, mutta on tyystin toinen kysymys, kuinka tyylikästä tai jännittävää tekstin tarvitsee oikeastaan olla.

Esimerkiksi sanomalehtien ja muun median paikoin käymä epätoivoinen kamppailu silmäparien houkuttelemiseksi saa tässä suhteessa jo surullisia mittasuhteita. Onko todella niin, että ”taivaalla tapahtuu säiden raju taistelu”, kun kevyt lumipyry yllättää kesään valmistautuvan Suomen toukokuussa? Ja ennen kaikkea – tekevätkö tällaiset kirjoittamisen temput tekstin todella kiinnostavaksi?

Kaikesta huolimatta kiinnostavasta kirjoittamisesta ja ylipäänsä luovuudesta kiinnostuneille suosittelen tyylin avartamisen hengessä erityisesti Elizabeth Gilbertin Big Magic -kirjaa. Eihän se toki pahitteeksi ole erityisesti pohtia, mistä ja miten luovuuttaan ammentaa. On kuitenkin tärkeää muistaa yksi kiinnostavan kirjoittamisen ja luovuuden keskeinen peruspilari kaiken kiinnostavuuden tavoittelemisen keskellä.

Ole aito

Aitous on kiinnostavan kirjoittamisen ehdoton lähtökohta. Tosin on todettava, että aitoudella en tässä kohdin tarkoita mitään erityistä aitoudella tyylittelyä tai vaikkapa ylitsevuotavaa itsen korostamista. Tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että kun kirjoitat siitä, mikä on sinulle läheistä, ja annat palaa – sen kummemmin miettimättä, onko villasukkien kutomisesta tarpeen kirjoittaa 500-sivuista eeposta – on se kiinnostavaa. Se on juuri sitä, miksi mitä erikoisimmat YouTube-kanavat houkuttelevat ja usein myös pitävät yleisönsä.

Siinä se on. Kirjoita siitä, mistä oikeasti haluat kirjoittaa, ja anna mennä ylittäen kaikki tavanomaiset oletukset siitä, millainen on hyvä teksti tai millaista sisältöä yleisö sinulta voisi odottaa. Älä myöskään mieti, onko lopputulos niin kovin erityinen verrattuna muihin. Jos olet kirjoittanut aidosti, on tekstissäsi kunnolla antia niille, joita sen ydinolemus luonnollisesti kiinnostaa – ja muut eivät luultavasti lue sitä muutenkaan.

Voit myös yllättyä, kuinka kiinnostavaa moni ”epäkiinnostava” asia voikaan olla.

Heikki / EthosWork